Eläkeikä Laskuri

[arvosanalaskuri.com]

Suunnittele eläkkeesi tehokkaasti Eläkeikä Laskurilla​

Eläkkeelle siirtyminen on yksi elämän merkittävimmistä taloudellisista päätöksistä. Suomessa eläkeikä riippuu syntymävuodesta, työhistoriasta ja mahdollisesta ammatillisesta eläkejärjestelystä.

Eläkeikä Laskurimme on suunniteltu auttamaan sinua määrittämään tarkan eläkeikäsi Suomen nykyisen eläkejärjestelmän mukaisesti. Syöttämällä syntymävuotesi, työurasi aloitusvuoden ja muita oleellisia tietoja, voit saada tarkan arvion siitä, milloin voit jäädä eläkkeelle.

Laskuri huomioi myös eläkkeen määrään vaikuttavat tekijät, kuten lykkäyskorotuksen jos jatkat työskentelyä vanhuuseläkeiän jälkeen, tai varhennusvähennyksen jos jäät eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää. Käytä laskuria säännöllisesti suunnitellessasi taloudellista tulevaisuuttasi ja eläkkeelle siirtymisesi ajankohtaa.

ILMAINEN

Eläkeikä Laskuri​

Laske eläkeikäsi tarkasti syntymävuotesi ja työhistoriasi perusteella

✓ Tarkka laskenta
✓ Nykyaikaiset säännöt
✓ Yksilöllinen arvio
Avaa Laskuri →
Eläkeikä Laskuri ▼
Syntymävuosi Valitse vuosi
Syntymäkuukausi Valitse kuukausi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu
Työuran aloitusvuosi Valitse vuosi
Sukupuoli Ei määritelty Mies Nainen
Ammattiryhmä Tavallinen työntekijä Sotilashenkilöstö Poliisi Palomies Opettaja
Eläketoive Normaali eläkeikä Varhennettu eläke Lykätty eläke
Laske Eläkeikä

Eläkeikälaskelman tulokset​

Vanhuuseläkeikä​

Alin eläkeikä:
Tavoite-eläkeikä:
Ylin eläkeikä:

Eläkearvio​

Eläkkeelle siirtymisen ajankohta:
Työuran pituus eläkkeelle siirryttäessä:

Elinaikakerroin ja vaikutukset​

Arvioitu elinaikakerroin:
Vaikutus eläkkeeseen:
Eläke-ennuste:

Tietoja eläkelaskelmasta​

Suomessa vanhuuseläkeikä määräytyy syntymävuoden perusteella. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä eläkeikä nousee asteittain ja on sidottu eliniänodotteeseen vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneille.

Syntymävuosi	Alin eläkeikä	Tavoite-eläkeikä
1954 tai aiemmin	63 vuotta	63 vuotta 9 kk
1955	63 vuotta 3 kk	64 vuotta
1956	63 vuotta 6 kk	64 vuotta 3 kk
1957	63 vuotta 9 kk	64 vuotta 6 kk
1958	64 vuotta	64 vuotta 9 kk
1959	64 vuotta 3 kk	65 vuotta
1960	64 vuotta 6 kk	65 vuotta 3 kk
1961	64 vuotta 9 kk	65 vuotta 6 kk
1962-1964	65 vuotta	65 vuotta 9 kk
1965-1966	65 v 2 kk	66 vuotta
1967-1976	65-67 v	Määräytyy…
1976 jälkeen	67-70 v	Määräytyy…

Elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeesi määrään ja perustuu elinajanodotteen muutoksiin. Mitä pidempään ikäluokkasi odotetaan elävän, sitä pienempi on elinaikakerroin.

Vastuuvapauslauseke​

Tämä laskuri tarjoaa vain suuntaa-antavia arvioita eläkeiästä perustuen vuoden 2025 tietoihin. Laskelmissa käytetään yksinkertaistettuja malleja, jotka saattavat poiketa virallisista eläkelaskelmista. Tarkat eläketiedot saat Eläketurvakeskuksesta tai työeläkeyhtiöstäsi.

Tämä ei ole virallinen laskuri eikä korvaa ammattilaisen neuvontaa.

Suomen eläkejärjestelmän kehitys​

Suomen eläkejärjestelmä on kansainvälisesti tunnustettu sen kestävyyden ja kattavuuden ansiosta. Järjestelmä on kehittynyt merkittävästi vuosien varrella vastatakseen väestörakenteen muutoksiin ja taloudellisiin haasteisiin.

1962

Työeläkelait tulivat voimaan. Tämä oli merkittävä askel työeläkejärjestelmän luomisessa ja työntekijöiden eläketurvan parantamisessa.

1990-luku

Useita uudistuksia, jotka tähtäsivät eläkejärjestelmän kestävyyden parantamiseen. Näihin kuului yksilöllisen varhaiseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen ikärajojen korottaminen.

2005

Laaja eläkeuudistus, joka toi mukanaan joustavan eläkeiän (63-68 vuotta) ja elinaikakertoimen, joka sitoo eläkkeiden tason eliniänodotteen kehitykseen.

2017

Viimeisin merkittävä uudistus, joka nostaa asteittain vanhuuseläkeikää ja sitoo sen eliniänodotteen kehitykseen vuodesta 1965 eteenpäin syntyneille. Samalla otettiin käyttöön uusi eläkemuoto, osittainen varhennettu vanhuuseläke.

2025 ja tulevaisuus

Eläkeikä jatkaa nousuaan eliniänodotteen kasvun myötä. Järjestelmä pyrkii säilyttämään tasapainon työuran ja eläkkeellä vietetyn ajan välillä.

Eläketurvan kaksi pilaria​

Suomen eläkejärjestelmä koostuu kahdesta pääosasta, jotka yhdessä muodostavat kokonaiseläketurvan. Järjestelmä takaa perustoimeentulon kaikille Suomessa asuville eläkeläisille.

Työeläke​

Ansiosidonnainen eläke, joka perustuu työhistoriaan ja ansioihin. Työeläketurva kertyy kaikesta palkkatyöstä ja yrittäjätoiminnasta.

• Eläkettä kertyy 1,5% vuosiansioista 17 vuoden iästä alkaen.
• 53-62-vuotiaiden siirtymäajan karttuma on 1,7% vuoteen 2025 asti.
• Eläke karttuu myös tietyiltä palkattomilta jaksoilta, kuten opiskelu ja lastenhoito.

Kansaneläke ja takuueläke​

Asumisperusteinen eläke, joka takaa vähimmäistoimeentulon niille, joilla ei ole työeläkettä tai se on hyvin pieni.

• Täysi kansaneläke edellyttää 40 vuoden asumista Suomessa 16 vuoden iän ja eläkkeen alkamisen välillä.
• Takuueläke täydentää pientä kokonaiseläkettä ja takaa vähimmäiseläkkeen.
• Kela huolehtii kansaneläkkeen ja takuueläkkeen maksamisesta.

Näiden lisäksi suomalaiset voivat parantaa eläketurvaansa vapaaehtoisilla eläkejärjestelyillä, kuten työantajan järjestämällä lisäeläketurvalla tai yksilöllisillä eläkevakuutuksilla ja säästämisellä.

Vertailu muihin Pohjoismaihin​

Pohjoismaiset eläkejärjestelmät ovat kaikki korkeatasoisia, mutta niissä on mielenkiintoisia eroja lakisääteisen eläkeiän ja eläkkeen määräytymisen suhteen.

Maa	Lakisääteinen eläkeikä 2025	Eläkejärjestelmän erityispiirteet
Suomi	65-67 vuotta (syntymävuodesta riippuen)	Elinaikakerroin, työeläke ja kansaneläke/takuueläke
Ruotsi	62-68 vuotta (joustava)	Ansioeläke, rahastoeläke ja takuueläke, notional defined contribution -järjestelmä
Norja	62-75 vuotta (joustava)	Peruseläke ja lisäeläke, laaja öljyvarallisuusrahasto
Tanska	67 vuotta, nousee asteittain	Kansaneläke ja työmarkkinaeläke, rahastointi
Islanti	67 vuotta	Peruseläke ja pakollinen lisäeläke, korkea työllisyysaste eläkeläisten keskuudessa

Kaikki Pohjoismaat ovat joutuneet sopeutumaan väestön ikääntymiseen ja pidentyneeseen elinikään. Suomen eläkejärjestelmässä on yhdistetty sekä jakojärjestelmään että osittaiseen rahastointiin perustuvaa rahoitusta, mikä tekee siitä taloudellisesti vakaamman kuin puhtaasti jakojärjestelmiin perustuvat mallit.

Eläkkeelle siirtymisen vaihtoehdot​

Suomen eläkejärjestelmä tarjoaa useita reittejä eläkkeelle, mikä mahdollistaa joustavan eläkkeelle siirtymisen elämäntilanteen mukaan.

Vanhuuseläke​

Täysi työeläke oman ikäluokan eläkeiässä. Vuoden 2017 uudistuksen jälkeen vanhuuseläkeikä nousee asteittain.

Eläkeikä määräytyy syntymävuoden perusteella, ja vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä se on sidottu elinajanodotteen kehitykseen.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE)​

Mahdollisuus ottaa 25% tai 50% kertyneestä eläkkeestä jo 61-vuotiaana (62-vuotiaana vuonna 1964 ja sen jälkeen syntyneillä).

OVE pienenee pysyvästi 0,4% jokaiselta kuukaudelta, jolla se varhennetaan omasta alimmasta vanhuuseläkeiästä.

Työkyvyttömyyseläke​

Myönnetään 17-64-vuotiaalle, jonka työkyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajaksi.

Voi olla määräaikainen kuntoutustuki tai toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke.

Työuraeläke​

Vuonna 2017 käyttöön otettu uusi eläkemuoto, joka voidaan myöntää 63 vuotta täyttäneelle, jolla on vähintään 38 vuoden työura rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä.


”Eläkkeelle siirtymisen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Joustavat eläkevaihtoehdot mahdollistavat yksilöllisten tarpeiden huomioimisen, mutta valinnalla voi olla merkittäviä vaikutuksia eläkkeen määrään.”

– Eläketurvakeskus

Eläkkeen määrään vaikuttavat tekijät​

Eläkkeen lopullinen määrä riippuu useista tekijöistä. Alla olevat tekijät vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka suurta eläkettä voit odottaa saavasi.

• Työuran pituus – Mitä pidempi työura, sitä suurempi eläke.
• Ansiotaso – Eläke karttuu ansiotulojen mukaan. Korkeammat tulot kartuttavat suurempaa eläkettä.
• Eläkekarttuma – Pääsääntöisesti 1,5% vuosiansioista 17 vuoden iästä alkaen.
• Elinaikakerroin – Pienentää eläkettä eliniän pidentyessä. Kerroin määräytyy syntymävuoden mukaan.
• Eläkkeen alkamisikä – Myöhemmin aloitettu eläke on suurempi lykkäyskorotuksen ansiosta.
• Palkattomat jaksot – Esimerkiksi lastenhoito, opiskelu ja työttömyys kartuttavat eläkettä tietyin ehdoin.
• Indeksitarkistukset – Eläkettä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa hintatason muutoksen osuus on 80% ja ansiotason 20%.

Elinaikakertoimen vaikutus​

Elinaikakerroin on yksi merkittävimmistä eläkkeen määrään vaikuttavista tekijöistä. Se otettiin käyttöön vuonna 2010 ja sitoo eläkkeiden tason eliniänodotteen kehitykseen.

Esimerkiksi vuonna 1970 syntyneillä elinaikakerroin voi pienentää eläkettä jopa 10-15% verrattuna nykyisiin eläkeläisiin. Kertoimen vaikutusta voi kuitenkin kompensoida työskentelemällä pidempään.

Eläkeläisen verotus​

Eläketulo on veronalaista tuloa, mutta sen verotus eroaa jonkin verran palkkaverotuksesta. Eläkkeensaajat ovat oikeutettuja tiettyihin veroetuihin, mutta toisaalta heiltä puuttuu joitakin työtuloihin liittyviä verovähennyksiä.

Eläketulovähennys​

Valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennykset keventävät erityisesti pienituloisten eläkeläisten verotusta.

Täyden kansaneläkkeen saajat eivät maksa veroa eläkkeestään.

Erot palkansaajiin​

Eläkkeensaajilla ei ole oikeutta työtulovähennykseen tai työeläkevakuutusmaksuvähennykseen.

Lisäksi eläkeläiset maksavat korkeampaa sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua kuin palkansaajat.

Verotusvinkkejä eläkeläisille​

• Jos saat eläketuloa useasta eri lähteestä, varmista verokortin oikea prosentti, jotta vältät lisäveron maksun.
• Hyödynnä kotitalousvähennys, jos teetät kotitalous-, hoiva- tai hoitotyötä tai asunnon kunnossapitotöitä.
• Muista ilmoittaa verotuksessa kaikki sairauskulut, jos ne ovat merkittäviä.
• Jos työskentelet eläkkeellä, voit saada sekä eläke- että palkkatulovähennyksen.

Eläketurvakeskuksen palvelut​

Eläketurvakeskus (ETK) on suomalaisen työeläkejärjestelmän lakisääteinen yhteistyöelin, joka tarjoaa monipuolisia palveluita niin tuleville eläkeläisille kuin jo eläkkeellä oleville.

• Työeläkeote – Näyttää työeläkkeen kertymisen. Saatavilla sähköisesti omien työeläketietojen palvelusta.
• Eläkelaskuri – Voit arvioida tulevan eläkkeesi määrän.
• Eläkeneuvonta – Henkilökohtaista neuvontaa eläkeasioissa.
• EU-eläkeneuvonta – Neuvontaa kansainvälisistä eläkeasioista.
• Tilastot ja tutkimukset – Kattavaa tietoa eläkejärjestelmästä ja sen kehityksestä.

Lisätietoja saat Eläketurvakeskuksen verkkopalvelusta osoitteesta www.etk.fi tai soittamalla asiakaspalveluun.

Suunnittele eläkkeesi ajoissa!​

Hyvin suunniteltu eläke tarkoittaa parempaa taloudellista turvaa eläkepäivillesi. Käytä laskuriamme arvioidaksesi eläkeikäsi ja tutustu eläkevaihtoehtojesi vaikutuksiin.

Muista, että pienilläkin päätöksillä työurasi aikana voi olla suuri vaikutus tulevaan eläkkeeseesi!

Tulevaisuuden haasteet​

Suomen eläkejärjestelmä kohtaa useita haasteita tulevina vuosikymmeninä. Järjestelmän kestävyyden varmistaminen edellyttää jatkuvaa seurantaa ja mahdollisia mukautuksia.

• Väestön ikääntyminen – Suomen väestö ikääntyy, ja eläkeläisten osuus kasvaa suhteessa työikäiseen väestöön.
• Syntyvyyden lasku – Matalat syntyvyysluvut merkitsevät vähemmän tulevia työntekijöitä rahoittamaan eläkkeitä.
• Elinajanodotteen kasvu – Ihmiset elävät pidempään, mikä tarkoittaa pidempiä eläkejaksoja.
• Työelämän muutokset – Digitalisaatio, automaatio ja työn luonteen muuttuminen vaikuttavat työuriin ja eläkekarttumaan.
• Globaalit taloudelliset haasteet – Taloudelliset kriisit ja matala korkotaso voivat vaikuttaa eläkevarojen tuottoon.

Suomen eläkejärjestelmä on kansainvälisesti arvioitu yhdeksi kestävimmistä, mutta sekin vaatii säännöllistä tarkastelua ja mukautumista muuttuviin olosuhteisiin.


The post Eläkeikä Laskuri appeared first on Arvosanalaskuri.